Mitä jos?

En halua maalata peukaloani vihreäksi. Riittää, että lavankauluksen sisällä on minttua, salaattia ja pinaattia. Ne kasvavat helposti. Aamulla laitan jalkaani feikkikroksit, napsin pinon salaattia ja ladon noin seitsemän salaatinlehteä juustosiivun alle. En juuri nyt tiedä mitään muuta ihanampaa.

Ensimmäisenä vuonna ostin hortensian, sillä pidän hortensioista, pioneista ja neilikoista. Unikoistakin. Tämä on ensimmäinen oma piha. Voi olla viimeinenkin. Vanhan ajan ihmiset asuvat kodissaan vuosikymmeniä, kunnes heidät kannetaan sieltä ulos.

Tapoin hortensian. Se nuupahti pihavaraston viereen. Pioneita en ole ostanut. Vielä tai en koskaan. Pihalla on vanhoja ruusuja. Ne kukkivat sitkeästi, kukkivat sinäkin vuosikymmenenä, kun tässä kodissa ei asunut kukaan. Kukkivat tänä vuonnakin, vaikka siirsimme niistä puolet polun varteen. Vanhan ajan kukat eivät pienistä piittaa. Ei tarvitse olla gluteiinitonta ja hiilaritonta, sadevesi on hyvä.  Se tekee hiuksistakin kauniimmat.

Raparperi kotiutui tänä vuonna. Se kasvattaa isoja lehtiä toisen perään. Raparperipiirakkaa on leivottua niin monta, etten pysy enää laskuissa mukana. Maire-mummu teki aina raparperikiisseliä ja kaatoi kuuman kiisselin jäisten, viime vuotisten mansikoiden päälle. Mansikka-raparperikiisselin kanssa syötiin aina riisipuuroa. Riisipuuro ja kiisseli nostettiin yöksi kuistille, josta se välipalalla nostettiin takaisin keittiöön.

Maire ei ollut minun mummuni, mutta niin tärkeä, että halusin nimetä hänen mukaan esikoistyttäreni. On minulla vähän ikäväkin mansikka-raparperikiisseliä, ja Mairea. Mairen lempikukka oli punainen ruusu.

~

Eniten minulla on ikävä äitiä. Äitiä, joka on kadonnut, vaikka tiedän hänen osoitteensa. Äitiä, jota en ole vuosikymmeneen nähnyt. Olen katsonut vain varjoa, puhunut kaiun kanssa. Miten voi surra ihmistä, joka ei ole kuollut?

Kirjoitan edelleen "Äiti" lauseen keskellä. Isolla. Taivutan "Äitin", sillä se on nimi. Minun äitini nimi. Välillä korjaan kirjaimen pieneksi ja vaihdan t:n tilalle d:n. Ikävää ei poista kumpikaan kirjoitusmuoto.

Välillä on aika tyhmää olla aikuinen.

~

Nyt nupullaan on tämän vuoden ensimmäinen ruusu. Mitä jos ihmisenkään ei kuulu kukkia ympäri vuoden?