Kerta kiellon päälle
Vielä muutama jouluaiheinen postaus, vaikka kuusi onkin se raahattu pois ja joulu suljettu laatikkoon odottamaan seuraavaa.
Joulu oli siis ihana. Aivan ihana. Jouluaattona kanssamme juhlimassa oli veljeni perheineen ja kaikki oli vain niin ihanaa ja meluisaakin. Joulupäivänä seuraan liittyi veljeni veli puolisoineen ja koko porukalla iskimme blinien kimppuun.
Olen edelleen ihan täpinöissäni, mutta tätä minä olen odottanut niin monta vuotta. Omaa joulua.
Harjoitusjoulu tämä oli ehdottomasti. Olen keltanokka jouluasioissa ja niin paljon on vielä opittavaa. Tästä joulusta eniten jäi mieleen seuraavaa.
- Anna joululle aikaa ja aloita niin aikaisin kuin vain mieli tekee. Loppiaisena joulun päättäminen on jo venyttämistä.
- Lähetä joulukortit jo joulukuun alussa. On niin tympeää, että nykyään postikortit tulevat yhdessä läjässä jouluviikolla. Jos tulee.
- Mieti makeaa. Sen pitäisi olla kevyttä, raikasta ja piristävää, raskaita torttuja ja kakkuja ei kukaan jaksa jouluruoan päälle.
- Kaiva joulukoristeet esille jo ajoissa ja anna fiiliksen johdattaa koristelussa. Joulukoristelu on treenilaji.
- Opettele polttamaan ja nauttimaan kynttilöistä. (Jeps. Minä en erityisemmin välitä kynttilöistä.)
Ruoka onnistui yli odotusten. Se oli todella hyvää. Napa sanoi ruts moneen otteeseen.
mukaan mentiin ja todella vähän jäi korjaamisen varaa. Kalapöytään ensi vuonna petrausta ja joulupöytään joku vinkeä punajuurisetti. Jälkiruoat jäi syömättä, kun napa ratkeili ilmankin niitä. Tappio korjattiin joulupäivänä, jolloin syötiin blinien päälle kaksi jälkiruokaa.
Parasta oli, että ruokaa oli varattu juuri sopivasti. Laatikoita ja kinkku ei ollut lautasella enää seuraavalla viikolla.