Ja siitä se idea...

Iiih, nyt  juhlakuume nousee. Kuume laski useamman asteen, kun haikailemani juhlapaikka ristiäisiä varten oli koko syksyn varattu. (Hei hei meriteema ja ranta!) Onneksi juhliminen on kivaa ja juhlien järjestäminen ihanaa, joten kuumeen nostattaminen ei vaadi paljon. Mukavaa täsmäguuglailua ja puhelu kastekaasolle, siinä resepti.

Viikonloppuna pyöräytettiin ensimmäiset kakkutestit ristiäisiä varten. Onneksi lyhyellä varoitusajalla löytyi innokkaita koemaistajia, ettei kakkuja tarvinnut tuhota perheen voimin. (Voi, sepä olisi ollut harmi!) Suklaamoussekakku vaatii vielä treeniä, mutta punaherukkainen minttukakku päässee kakkupöytään suht sellaisenaan.

Isosiskot suunnittelevat innoissaan pikkuveljen juhlia. Askartelupöydällä tulvii erilaisia koristeluehdotuksia ja menuehdotuksia satelee myös - yllättäen painottuen makeaan. Esikoinen oli tehnyt oheisen piirrossuunnitelman kastejuhlaa varten koulussa, ja siitä se idea sitten lähti... Sydämenmuotoiset lehdet ovat kuin tehty kastejuhlaan! Ei ehkä noin äkläkällä vihreällä, eikä marsipaanilla, mutta jotenkin johonkin. En voi kuin onnitella itseäni hyvästä juhlakasvatustyöstä. Kohtahan voin juhlissa keskittyä nauttimiseen hääräämisen sijaan!

Glooria kakun onnistuneesta mausta pitää antaa aviopuolisolle, joka keksi yhdistää punaherukkaa ja Marianne-rouhetta. Villiä, mutta toimivaa! Paistoin kääretorttupohjan, jonka maustoin hitusella kardemummaa. (Ihana sana, lausuminenkin maistuu jo hyvältä. Kardemumma. Kardemummakardemumma.) Kostutin vaniljasokerimaidolla. Väliin kermasta, vaniljatuorejuustosta, punaherukasta ja Marianne-rouheesta tehty mousse. Sekaan hieman sokeria ja kaksi liivatelehteä. Päälle valkosuklaakerma, joka ensi kerralla pitää muistaa jättää löysemmäksi, ettei mene rakeeksi.

Nam. Kyllä näistä hyvät juhlat tulee, vaikkei rannalle tällä kertaa päästykään.