Kankaan curriculum vitae
Oli joulu usea vuosi sitten ja oli kangas, josta tuli pöytäliina pirttipöydälle (1). Pöytäliinan päällä notkui monenlaista kylmää kalaherkkua, joita suku maisteli joululaulujen tahdissa. Tuli kevät ja uuden kodin olohuone kaipasi uusia verhoja. Joulu maistui vielä kielellä ja kävikin niin oiva sattuma, että pöytäliina pääsi verhoiksi roikkumaan (2). Uudet haasteet olohuoneen verhona oli niin motivoiva pesti, että pöytäliina-verhon kaveriksi ostettiin samasta kankaasta työpari, jonka kanssa roikkuminen ylipitkinä oli mukavaa. Työtä tehdessä pääsi seuraamaan aitiopaikalta monta kahvittelua ja pientä juhlaa sekä ihmettelmään pienten ihmisten kasvua hieman isommiksi ihmisiksi. (Oho ja hui, tuoko pieni tirriäinen on nyt jo kakkosluokkalainen?)
Vuodet kuluivat, koti vaihtui ja kangasta odotti uudet tuulet lastenhuoneen verhoina (3). Verhot naksaistiin uuteen positioon sopivaksi. Meininki lastenhuoneessa oli hevimpää kuin rauhallisessa salissa, mutta vaihtelu virkistää ja lastenhuoneessa kuitenkin kuulee aina parhaat jutut. Uutta verta tiimiin haettiin huoneen omistajan synttäreille (kolmelta aamuyöllä) ommellusta viirinauhasta.
Tarinan opetus? Älä pelkää uusia haasteita ja muuttumista. Kodin Ykkönen on paras kangaskauppa. Lapset olivat pieniä eilen, mutta isoja tänään.
tekee kipeää, mutta siitä pääsee yli. Puolessatoista vuodessa.
