Haamujuhla vol 2

Olen juhlahullu. Juhliminen ei ole ikinä pahasta, eikä mikään aihe ole liian pieni juhlittavaksi. Skål ja kippis, aina voi hankkia arkeen nostetta juhlimalla isosti tai ministi.  Siksi olenkin hämmentynyt siitä, miten halloween on minulle niin totaalinen turn off. Juhliminenhan on kivaa! Pitäisi sen olla kivaa lainattunakin. Mikä mättää?

Muovisuuteen ja irrallisuuteen puuttumatta hoksasin, että syksy ei ole suomalaiselle juhlien kulta-aikaa. Silloin vaivutaan talvimasennukseen, ollaan hartaita ja patrioottisia itsenäisyyspäivänä ja korkeintaan laitetaan jouluvalot pari viikkoa etuajassa mieltä piristämään. Silloinkin jaksetaan vuodesta toiseen taivastella sitä, miten aikaisin jouluvalot ripustetaan ja miten vuosi vuodelta joulutavarat tulevat kauppohin aiemmin ja aiemmin.

Suomalainen ei taivu juhlijaksi syksyllä? Ei ainakaan iloisen hullutteluun, kuten halloween. Ei herran jestas sentään. Loka-marraskuun vaihteessa energia riittää juuri ja juuri mököttämiseen. Ja uuden mustan talvitakin ostamiseen.